George Gurdjieff

[JOHN BENNETT] ”Hänen silmänsä olivat niin erikoiset, että mietin, tekikö valaistus minulle temppujaan.”ⁱⁱⁱ

[JEANNE DE SALZMANN] ”Ensivaikutelma hänestä oli hyvin voimakas, unohtumaton. Hänessä oli… älykkyyttä, voimaa, joka oli erilaista… Tuntui, että hän näki lävitsesi ja näyttäisi sinulle, mitä olit tavalla, jota et unohtaisi koskaan elämässäsi.”^iv

[PETER OUSPENSKY] ”Näin itämaisen, ei enää kovin nuoren hahmon… hän hämmästytti minua ennen kaikkea siksi, että hän näytti kuin naamioituneelta ja täysin sopimattomalta kyseiseen paikkaan ja sen ilmapiiriin.”^v

George Ivanovich Gurdjieff hätkähdytti silloista eurooppalaista älymystöä kattavalla psykologisella, filosofisella ja kosmologisella opetuksellaan, jonka alkuperä oli muinainen. Hän näytti astuvan 1900-luvulle toiselta aikakaudelta tuoden mukanaan viisautta, joka oli kadonnut ajan saatossa.

Hän houkutteli pian joukkoonsa taitavia ihmisiä, taiteilijoita, lääkäreitä, lakimiehiä, kirjailijoita ja opettajia, joista monet olivat etsineet totuutta ja elämän tarkoitusta jo vuosia. On selvää, että he tunnistivat hänessä jotakin, mitä he olivat kukin etsineet, mutta eivät olleet vielä löytäneet.

Tämä tapahtui 1870-luvulla, ja Gurdjieff mainitsee lukeneensa nuoruudessaan tästä eräästä lehdestä.

[GURDJIEFF] ”Kun oivalsin, että tämä oli se sama legenda, jonka olin niin usein kuullut lapsena… melkein samassa muodossa kuin isäni lauluissa ja tarinoissa, kiihdyin sisäisesti siten kuin koko tuleva kohtaloni riippuisi tästä kaikesta.”^vi

Gurdjieff ei ollut voinut tietää isänsä tarinoiden ikää, kun hän kuuli niitä kerrottavan. Nyt hän ymmärsi, että hänen isänsä oli ollut mukana varjelemassa hyvin vanhaa perinnettä. Ja jos paimenille oli uskottu legendojen säilyttäminen useammalta sukupolvelta toiselle, mitä muita totuuksia voisi olla olemassa, siirrettynä mystisesti aikakaudelta toiseen, nykyajan ihmiskunnan lainkaan tätä aavistamatta? Näemme nyt, että tässä on kipinä, joka sytyttää Gurdjieffin totuuden etsinnän ja palon, jolle hän omistaa elämänsä seuraavat kaksikymmentä vuotta.

Gurdjieff lähtee jo nuorena retkille etsimään piilotettua tietoa. Erään lähteen mukaan hän liittoutuu 15–20 muun ”totuuden etsijän” kanssa. Toisen mukaan ”Etsijöiden” ryhmään kuuluu alunperin kolme jäsentä, jotka houkuttelevat vähitellen mukaansa lisää jäseniä. Heidän riveissään Gurdjieff lähtee matkoille Lähi-itään, Keski-Aasiaan ja Kaukoitään.

Kuvatessaan näitä matkoja Gurdjieff värittää vapaasti tarinoiden yksityiskohtia ilmaistaakseen eri periaatteita itse etsinnän taustalla.

Periaatteet totuuden etsimisen takana

Maksun periaate, jonka mukaan tietoa ei voi arvostaa, ellei sen hankkimiseksi ole nähnyt vaivaa. Löytämisen periaate, jonka mukaan syvempiä totuuksia ihmisestä ja maailmasta ei voi oppia luokkahuoneessa, vaan ne selvitettävä siten, että löydösten yhteenkokoaminen muodostaa itsessään oppitunnin. Ja esoterismin periaate, jonka mukaan maailmalle laajasti levinneiden traditioiden – kristinuskon, islamin, buddhalaisuuden ja muiden suurten uskontojen väliin – jää aina pieniä taskuja ihmisille, joilla oli käsissään totuuden avaimet.

[GURDJIEFF] ”Esoterismin teorian mukaan ihmiskunta koostuu kahdesta ympyrästä: suuresta, ulommasta ympyrästä, joka käsittää kaikki ihmiset, ja pienestä ohjeistettujen ja tajuisten ihmisten ympyrästä keskellä. Todellinen opetus, joka yksin voi muuttaa meitä, voi tulla vain tästä keskuksesta.”^viii

Totuudenetsijät rajaavat vähitellen etsintänsä tähän sisäpiiriin ja muinaiseen babylonialaiseen veljeskuntaan nimeltä Sarmoung. Gurdjieff saa pääsyn veljeskunnan pääluostariin. Tämä antaa ymmärtää, että hän saa lopulta vastaukset syvimpiin kysymyksiinsä ja vie etsintänsä näin päätökseen.

Tuo salaperäinen mies, joka astui kahvilaan Moskovassa, saapui tämän myötä juuri otolliseen aikaan. Käsitykset ihmiskunnan sisäpiiristä kiersivät yhtäältä jo älymystössä. Toisaalta maailma kokisi pian puoli vuosisataa kestäneen hävityksen, joka tuhoaisi tehokkaasti siihen asti säilyneen muinaisen tiedon jäännökset ja tekisi näin miehestä, joka oli järjestelmällisesti kerännyt tuon tiedon, sen yksinmyyjän.

Gurdjieff esitteli monia ideoita, joita ei oltu koskaan ennen kuultu läntisen maailman mystisessa valtavirrassa. Ne käsittivät ajatuksia ihmisen rakenteesta, ”unitilastamme”, mahdollisuudesta herätä ja ihmisen paikasta universumin laajemmassa järjestelmässä.

[PETER OUSPENSKY] ”Monet asiat, jotka Gurdjieff sanoi, hämmästyttivät minua… Eniten minua kiinnosti kaiken hänen sanomansa ykseys. Tunsin heti, että hänen ajatuksensa eivät olleet irrallaan toisistaan, kuten kaikki filosofiset ja tieteelliset ideat ovat, vaan muodostivat yhden kokonaisuuden, josta näin toistaiseksi vain osasia.”^v

[THOMAS DE HARTMANN] ”Toive olla herra Gurdjieffin kanssa muodostui minulle nyt ainoaksi todellisuudeksi. Tavallinen elämä, joka oli ollut todellisuutta, jatkui, mutta se näytti melkein epätodelliselta… Elämästäni tuli eräänlainen satu.”^ix

[CHARLES NOTT] ”’Tunsin, että ‘tätä olen aina etsinyt. Tätä menin etsimään maan ääriin. Tämä on etsintäni loppu!’ Se oli selkeä vakaumus, ilman epäilyksen hiventä…”ⁱⁱ

[PETER OUSPENSKY] ”Ajattelin tätä kaikkea yöjunassa, matkalla Moskovasta Pietariin. Kysyin itseltäni, olinko todella löytänyt etsimäni. Oliko mahdollista, että Gurdjieff todella tiesi, mitä oli tiedettävä, jotta voisin edetä sanoista tai ideoista tekoihin, ”tosiasoihin”? En ollut vieläkään varma mistään, enkä osannut muotoilla mitään tarkasti. Mutta minulla oli sisäinen vakaumus, että jotain oli jo muuttunut  ja että siitä eteenpäin kaikki menisi toisin.”^v

[OLGA DE HARTMANN] ”Herra Gurdjieff oli outo henkilö, mysteeri. Kukaan ei tiennyt hänen opetuksestaan, kukaan ei tiennyt hänen alkuperäänsä tai miksi hän ilmestyi Moskovaan ja Pietariin. Mutta jokainen, joka oli hänen kanssaan tekemisissä, halusi seurata häntä, niin myös [mieheni Thomas] ja minä.”^ix

Lähteet

1. Gurdjieffein kanssa Pietarissa ja Pariisissa (With Gurdjieff in St. Petersburg and Paris) – Anna Butkovsky-Hewitt
2. Gurdjieffin opetukset: Oppilaan päiväkirja (Teachings of Gurdjieff: A Pupil’s Journal) – Charles Stanley Nott
3. Todistaja (Witness) – John Godolphin Bennett
4. Olemisen Todellisuus: Gurdjieffin Neljäs Tie (The Reality of Being: The Fourth Way of Gurdjieff) – Jeanne de Salzmann
5. Sirpaleita tuntemattomasta opetuksesta – Peter Deminaovich Ouspensky
6. Kohtaamisia merkittävien henkilöiden kanssa – George Ivanovich Gurdjieff
7. Gurdjieff: Uuden Maailman synty (Gurdjieff: Making a New World) – John Godolphin Bennett
8. Näkemyksiä Todellisuudesta (Views from the Real World) – George Ivanovich Gurdjieff
9. Elämämme Hra Gurdjieffin kanssa (Our Life with Mr. Gurdjieff ) – Thomas ja Olga de Hartmann